Siis hyvinhän tässä on vielä aikaa kirjoittaa marraskuun blogiteksti, tapani mukainen ajoitus! Oon lähinnä kirjoittanut blogia päässäni ties kuinka monet kerrat tässä parin viikon aikana, mutta ikinä en oo löytänyt tarpeeksi voimia näpytellä kaikkea tuota ajatuksenvirtaa tänne palleroisen plogiin. Syytän koulupäivien jälkeistä koomaa (jos oikeesti kävelisitte Northern Ballet Schoolin käytävillä noin kello viiden aikaan illalla minä tahansa arkipäivänä ja kurkkaisitte sisään studioiden ikkunoista, näkisitte ainoastaan puolikuolleita tanssijoiden ruhoja pitkin lattioita...). Tää on kaunis taidemuoto tää tanssi.
Joulu on saapunut rakkaalle tanssikoulullemme; rouva rehtorimme -öhöm- ihana jääkarhuvillapaita nimittäin teki vuosittaisen ensi-ilmestymisensä pari viikkoa sitten. Saatiin jälleen mukavat naurut balettitunnilla, Miss Rowlands keskeytti tunnin ihan vain varoittaakseen meitä etukäteen tuosta kauniista paidantekeleestä, ai että. Joulun lähestymisen huomaa myös classical focuksen opiskelijoiden armottomasta harjoitusaikataulusta: Pähkinänsärkijän ensi-ilta koittaa vähän yli viikon päästä, ja sen mukaan porukka kyllä koululla harjoitteleekin. Meidän lukujärjestys on ihan sekaisin kaikkien harjoitusaikataulujen vuoksi, ja koululla pidettävät RAD-balettikokeet vielä sekoittaa tilanjakoa entisestään (hyvä Lucy, saat varmasti hyvän arvosanan balettikokeestasi jee!). Jazz focus-opiskelijat valmistavat ensi viikon torstaiksi oman leikkimielisen joulushownsa, meidän kakkosten esityksestä tulee kyllä eeppinen...! Katsotaan jääkö joitain todisteita käteen vai tuhoutuuko kaikki tallenteet tilaisuudesta maagisesti. Niin, ja eilisestä lähtien koulun aulaa ja ruokalaa ovat koristaneet sangen yltäkylläisesti koristellut joulukuuset, bling bling. Ollaan myös laulettu joululauluja laulutunneilla oikein brittiläiseen tapaan. Deck the halls with boughs of holly, fa la la la laa...!
Kaikki tää ihana joulutunnelmointi ei ole kyllä yhtään estänyt kovaa tanssitreeniä, päinvastoin. Jazzopettajat ovat jo alkaneet miettiä ensi kevään musikaalia, eli kokeilleet erilaisia tyylejä ja musiikkeja tuntirutiineinamme koittaen löytää jonkun yhtenäisen, mahtavan idean meille jazzilaisille ensi kevätkautta varten. Musikaalin harjoitukset alkavat heti joululoman jälkeen, joten meidän pitää myös olla priimakunnossa ja valmiina entistä rankempiin, tanssintäyteisiin päiviin. (Could it BE any harder than it already is? Ooh yeah.) Nyt näyttää siltä, että Mr C olisi kallistumassa Moulin Rouge-teemaan, jes jes jes…! Get ready for some Roxanne and Can Can!
Sitten hieman koulun ulkopuolista elämää, tanssintäyteistä sekin. Kävin nimittäin viime perjantaina Lucyn kanssa katsomassa aivan ihanan kokoillan nykytanssiesityksen, Matthew Bournen Cinderellan. Tai siis Tuhkimon. Heh. Matthew Bourne on siis huippukoreografi, jota saamme kiittää muunmuassa miesten Joutsenlammesta ja Pähkinänsärkijän nykytanssiversiosta. Cinderella oli taattua Bourne-laatua: ihanat puvut, tanssijat, koreografia, toiseen maailmansotaan sijoittuva tarina ja oi, erityisesti Prokofievin riipaisevan tunteikas musiikki. Oonkin kuunnellut Cinderellaa non-stop esityksestä lähtien, inspiration...
Vitsit, vielä riittäisi vaikka kuinka paljon kirjoitettavaa aina opiskelijoiden mielenosoituskulkueista ("No ifs, no buts, no education cuts!") uusimpiin urheiluvammoihini (strained popliteus)... Kirjoita siis useammin, dear Elina. Taidan kuitenkin lopettaa nyt hyvissä ajoin ennen kuin kaikki immeiset täältä kaikkoaa. Pitää kuitenkin vielä mainita, että löysin yli vuoden Manussa asuneena vihdoinkin Manchesterissa toimivan Suomi-koulun, kiitos tästä kuuluu Jutta Couplandille. :) Lauantaina luvassa suomalaiset joulujuhlat ja maanantaina olisi myös pientä itsenäisyyspäivän juhlimista näköpiirissä, mahtia mahtia!
Finlandiaa hyräillen,
Miss Haikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti