Kesä tulee, jes jes jes! Kuuntelen tässä Manchesterin liikenteen ääniä, nautin aurinkoisesta lauantaipäivästä ja kirjoitan blogia. Hih. Siellä Suomessa ilma on tosin vielä ihanampi kuin täällä, jotain hellelukemia ja sellasta, reilukerho oikeesti! Täällä on noin 14 astetta lämmintä parhaillaan, en valita. :)
Okay, enough of the weather, ei nyt heittäydytä liian briteiksi. Tulivuoresta ja tuhkasta ja perutuista lennoista huolimatta pääsin kuin pääsinkin takaisin tänne Manchesteriin hieman yli kolme viikkoa sitten, ja huh kuinka täynnä toimintaa ja kaikenlaista happeningia nää kolme viikkoa onkaan olleet! Oon tavannut uusia ihania ihmisiä, juhlinut viikon verran rakkaan Jordanin 19-vuotissynttäreitä, tanssinut tanssinut tanssinut, käynyt ihanassa Trafford Centre-ostarissa monen monta kertaa (tosin useimmiten vaan ikkunaostoksilla, määh), käynyt leffoissa, elänyt ihanaa tanssinopiskelijaelämää heh, hengannut ja hassutellut ystävieni kanssa... :D Elämä hymyilee!
Missasin siis ensimmäisen kouluviikon rakkaan Eyjafjallajokull-vuoren takia, mutta aion kyllä ottaa tuon viikon kiinni seuraavalla half term-lomalla ja reenata koululla itsenäisesti. Ollaan harjoiteltu nyt kovasti Northern Ballet Schoolin kesäshowta varten, me ykkösvuotiset esiinnytään kyllä vaan yhdessä numerossa , ensi vuonna sitten useassa. Saatiin valita joko Mr Suarezin nykytanssinumeron tai Mr Carpenterin jazzin välillä, valitsin Carpyn jazznumeron, enkä ole katunut yhtään! Rutiini on aika showjazz/hip hop-vaikutteinen, suuri porukka tekemässä täydellisen synkronoituja liikkeitä hienoissa kuvioissa, vaikutelma on kyllä tosi hieno! Asennetta ja karismaa tarvitaan hirveesti, varsinkin jos haluaa erottua noin kahdenkymmenen tanssijan joukosta.
Näytösharjoitusten lisäksi nyt kesäkaudella on luvassa myös jazz- ja balettiarvioinnit, joista balettiarviointi pidetään itse asiassa jo ensi keskiviikkona, kääk! Jazzin vuoro on sitä seuraavalla viikolla, pitää siis olla huippukunnossa ja terve kuin pukki, jotta varmistais mahdollisimman hyvät pisteet itselleen, heh. Kaikki opettajat on kyllä kertoneet jo meille, että ollaan kehitytty huimasti sitten viime syksyn, ja on sitä itsekin huomannut kuinka paljon oma tekniikka ja esiintyminen on parantunut näiden NBS:ssä vietetyiden kuukausien aikana. Vaan you can never be too good, tanssija ei oo ikinä valmis. :)
Aaah, mun sydän vuotaa nyt verta, sillä Tampereella olis tänään So You Think You Can Dance-ohjelman pääsykokeet! :( Kerrankin Suomi olis the place to be tanssin kannalta... Noh, rest assured, Elina hakee kaikkiin mahdollisiin SYTYCDeihin valmistumisvuodestaan 2012 lähtien! Aerial cartwheel ja nelospiruetit on vielä vähän työn alla...
JAMIE CULLUM maanantaina!! Aaaah, no words for it, I'm too excited! Oon kuunnellu The Pursuit-albumia repeatilla ja fiilistellyt jo etukäteen hyvin lahjakkaasti, mä ja Lucy tosiaan varattiin liput jo joskus puoli vuotta sitten tähän konserttiin! Aika se vain kuluu... Ja hei Euroviisutkin lähestyy (lol), oon jo opettanu Mathildelle ja Lucylle Suomen varsin mielenkiintoisen euroviisubiisin kertosäkeen, ai että...! Mä laulan paista päivä, kulje kunnon kuu... Repeys.
I'll keep you posted, ttyl! :)
xxx Finnish Milkmaid
