Lions, Tigers & Bears

Jordan ja minä

Minä ja Liam

Jonottamassa New Mooniin :D

Mean Girls Christmas shopping! Me, Mathilde and Lucy :)

Hei kaikille, minä täällä taas! Enää kymmenen kokonaista päivää jäljellä Manchesterissa ennen joululomaa... Surreal. Nää on niitä hetkiä, jotka häämöttää aina jossain kaukana tulevaisuudessa, mutta yhtäkkiä -kabum- tajuaakin, että aika on kulunut ylinopeasti ja hetki lyö... Turusen "Aika subjektiivisena kokemuksena" tulee nyt mieleen. :) En lähde analysoimaan, anteeksi kovasti! Baletti on sumentanut aivoni... No ei nyt sentään, oon mä ihan viisas vielä. Krhm.

Pari viime viikoa on mennyt armottomassa jouluhumussa täällä. Koska meidän tanssi-ihmisten tiet eroaa hetkellisesti jo joulukuun alussa, meidän on pitäny juhlistaa joulua ennakkoon: Ollaan joulushopattu parina viime lauantaina hyvin lahjakkaasti (täällä on NIIN paljon kaikkea ihanaa lahjatavaraksi sopivaa, siis kaikkea kivaa eikä mitään krääsää, jokaiselle löytyy jotakin), ollaan pidetty Lucyn ja Mathilden kanssa jouluherkkuilta (piparkakkuja, shampanjaa, marsipaania ja suklaakastiketta) Love Actually-leffalla kuorrutettuna, viime lauantaina biletettiin NBS-pikkujouluissa ja nyt tulevana lauantaina mennään Liamin, Jordanin, Lucyn ja Mathilden kanssa ravintolaan joulupäivälliselle ja vaihdetaan Secret Santa-lahjat, yay! :) Niin, käytiin myös katsomassa A Christmas Carol-leffa ja alotettiin yhtenä iltana katsoon Yksin kotonaa, oi se on aivan täydellinen jouluelokuva! Eli katsotaan riittääkö mulla voimat itse aattoon asti, tää on niin rankkaa tää Christmas-touhu täällä... :D

Twilight. EDWARD. New Moon!!! Jacob. Lihakset. 8-pack. OMG! Tosiaan New Moon-hysteria on ollut huipussaan nyt viime viikkoina, kun itse leffa tuli ensi-iltaan viime perjantaina. Heh, mehän mentiin sit perusporukalla sinne ensi-iltaan, päästiin kello kahdeksan näytöksen jonossa ekoiksi, istuttiin leffateatterin aulassa puoltoista tuntia odottamassa salin ovien avautumista, ja rynnättiin parhaille paikoille asap! (Täällä Briteissä ei oo paikkalippuja elokuvateattereissa, joten kiireisinä iltoina pitää mennä ajoissa jonottaan leffateatteriin.) Perus kaksikymmentä minuuttia mainoksia ja uuuh, sitten päästiin tiirailemaan hottiksia vampyyreja ja ihmissusia, grau. Ensi-iltayleisössä on kyllä niin hauskaa olla, yleisö repeilee aina huomattavan paljon enemmän kuin normaaleina iltoina...! *Jacob repäisee paitansa pois*

Tanssipuolella on tapahtunut kaikenlaista. Suoritin viime viikon keskiviikkona ISTD (Imperial Society of Teachers of Dance) intermediate-tason balettikokeen, joka koostui koko syksyn mittaan opituista valmiista balettiliikesarjoista. Kokeeseen hyväksyttyjen oppilaiden piti myös osata niinsanotut "free work"-termit, joiden mukaan kokeen pitäjä antoi meille uusia sarjoja tanssittaviksi. Juuri nää free work-hommat mua jännitti eniten, sillä oon syksyn mittaan vasta alkanut kunnolla oppia tätä suunnattoman laajaa balettisanastoa (in French and translated in English, by the way). Monia tanssiliikkeitä kutsutaan ihan eri nimillä täällä brittien RAD (Royal Academy of Dance)- tai ISTD-oppikokonaisuuksissa kuin meidän Opiston Vaganova-painotteisemmassa opinahjossa, joten opeteltavaa on ihan riittänyt. Koe meni kuitenkin hyvin, tulokset saadaan luultavasti vasta joululoman jälkeen. Tänään alettiinkin sitten opiskeleen astetta vaikeampaa ISTD-syllabusta, Advanced 1-tasoa, uuuu...

Suarezin nykärissä ollaan opittu kaikenlaisia mahdollisia lattialiikkeitä, oikeesti vammautuneella polvella ei hänen tunneistaan selviä, sen voin sanoa varmaksi, niin paljon ylös-lattialle-ylös-lattialle-liikeitä hänen sarjoistaan löytyy. (Yli kuukausi sitten venähtänyt polveni on jo täysin normaalissa tanssikunnossa btw, jee!) Lions, Tigers & Bears on jo ihan legenda meidän ykkösvuotisten keskuudessa. <3 Jazmine Sullivanin biisiin tehty harjoitus siis, ihana biisi! Mr C:n jazztunnit on ollut jälleen täynnä monimutkaisia käsiliikkeitä ja intensiivistä esiintymistä, Pussycat Dollsien Bottlepop-biisiin ollaan tanssittu viimeisin rutiini, fun times! Baletissa Miss Rowlands on aloittanut armottoman piruettikampanjan, eli ollaan harjoteltu paljon fouetteita ja normaaleja en dehors-piruetteja niin pehmeillä- kuin kärkitossuillakin. Viime perjantaina, kun jäätiin Liamin ja Mathilden kanssa koulupäivän jälkeen treenaan itseksemme yhteen studioon, testailin piruetteja kärjellä ja onnistuin pyörimään triplapiruetteja sekä nelospiruetinkin yhden kerran, jee! Liam voi todistaa :) Nyt vaan pitäis saada noi piruetit toimiin ihan tanssitunneillakin ja sitten vielä lavalla... Practise practise. Tosiaan Rie meidän ryhmästä pyörii ihan varmoja vitospiruetteja kärjellä, siihen siis pyritään..!

Ensi viikko on siis the last week of my first term in NBS, how weird is that! Torstaina mennään kavereiden kanssa katsomaan kakkos- ja kolmosvuotisten Coppelia-balettia ja perjantaina mun lentokone lähtee Manusta kello 19:10 paikallista aikaa. Monien mutkien jälkeen oon parhaassa tapauksessa kotona Tampereella (outoa!!!) siinä kello kolmen aikaan yöllä Suomen aikaa, kello 05:00 mun sisäistä aikaani siis, he. Sitten saan nukkua jonkin aikaa ja herätä katsomaan alkuperäisen tanssikouluni, Tampereen Balettiopiston, joulunäytöstä, jeeeee! Odotan niin innolla opiston näytöksen näkemistä, Eerika ja Laila tulee kans meistä opistolta lähteneistä oppilaista katsomaan. Outoa olla ekaa kertaa katsomon puolella opiston näytöksessä!

Anni senior, kiitos ihanasta kommentistasi, olet the best! :) Kohta nähdään!

xxx "Finlaaaand"

"That's called progress!"

Cheers everyone! Tässäpä siemailen teetä villasukat jalassa ja aivan äärettömän väsyneenä rankan tanssipäivän jälkeen, hyvin onnellisena kuitenkin. Elämänrytmi täällä Manchesterissa on muutaman viime viikon aikana alkanut kunnolla vakiintua, and I'm just loving this! Alkusyksyn armottoman sosiaalisen verkostoitumisen (lue: juhlimisen) ja yleisen hei-muutin-juuri-Englantiin-opiskelemaan-tanssia-hässäkän jälkeen on ollut mukavaa vaan keskittyä olennaiseen: tanssimiseen isolla teellä. Tee, mmm... (Homer-äänellä sanottuna).

Northern Ballet School on ylittänyt odotukseni aivan täysin. Osasin kyllä odottaa ihanan tarkkaa balettitekniikan viilausta, mutta niin baletissa kuin muissakin tanssilajeissa täällä painotetaan vahvan tekniikan lisäksi erittäin paljon esiintymiskykyä ja tanssillisuutta, mikä on tietty elintärkeää, jos tanssijaksi aikoo. Me likey! Varsinkin koulun stagella pidettävillä jazztunneilla meitä patistetaan käyttämään lavakarismaamme ja "attack it, go for it, entertain, remember confidence and dynamics!!!" Aivan ihanaa :) Ja kun vielä viime viikon keskiviikkona Mr. Suarezin jazztunnilla Suarez käski meitä kaikkia tyttöjä avaamaan hiuksensa ponnarilta ja vain "let your hair down" niin aaai että, tuli oikein tanssijaolo! Sytycd, here I come! (Englannin So you think you can dancen koetanssit oli syyskuussa, tammikuussa aletaan näyttää telkkarijaksoja. Sit kun valmistun NBS:sta vuonna 2012, voitte olla varmoja, että oon ensimmäisenä UK:n Sytycd:in koetanssijonossa jos BBC vaan vielä jatkaa sarjan tekemistä. Can't wait!)

Muutenkin nyt täällä tanssinopiskelijoiden keskuudessa oleillessa koulun jälkeiset tulevaisuudensuunnitelmat alkaa pikkuhiljaa hahmottua, tai ainakin muuttua vähemmän sumuisiksi. Suomessa ollessani en ensinnäkään edes uskaltanu kuvitella pääseväni mihinkään näin hyvätasoiseen ammatilliseen tanssikouluun, let alone kuvitella ehkä kenties joku kaunis päivä saavani töitä tanssijana. Mutta nyt kun on päässyt vähän lähemmäs tätä "suuren maailman" menoa, tuntuu että ovet on avoinna, mahdollisuuksia riittää. Ehkä mä muutaman vuoden päästä oikeasti pääsen West Endin lavoille esiintymään... Tai Broadwaylle... (mä ja Lucy ollaan jo alettu suunnitteleen valmistumisen jälkeistä New Yorkin valloitusta). Pitää vaan tehdä hirveesti töitä onnistumisien eteen, stay focused!

Tällä viikolla kovan tanssireenin ohessa ollaan kyllä tanssikavereiden kanssa myös repeilty ihan ansiokkaasti kaikelle mahdolliselle... Rakkaan rehtorimme (sadaskolmaskymmeneskuudes tai jotain) preppaus/moittimispuhe meidän ykkösvuotisten kehnosta muistista ja korjausten toteuttamisesta on ehdottomasti suosituin läppä tällä hetkellä: "Askel eteen, askel taakse, askel eteen, askel taakse, onko tästä mitään hyötyä!? Askel eteen eteen eteen eteen, that's called progress!!" Inside lol reps. Tän päivän laulutunti oli kans jotain aivan hysteeristä for some reason. Kaikki vaan nauro, heh. Mutta kyllä me sit laulettiinkin oikein kauniisti "Tell me it's not true" Blood Brothers-musikaalista. Oooi ja Miss Rowlandsin baletti oli jälleen kerran tosi ihanaa, sielläkin saimme nauraa joillekin liian monimutkaisesti kerrottaville jutuille. Ja tehdä miljoona penchéeta. Reps kuitenkin :)

Britneyn 3-biisi on tällä hetkellä kuuminta hottia. Joulua joulua joulua tulee joka tuutista. Pari viime viikkoa on muisteltu kaatuneita, katukuvassa näkyy hirveesti niitä punaisia muistokukkia ihmisten takkien rinnuksissa. 5th of November oli bäng bäng ilotulitusta. Michael Jackson's This is it was just amazing! New Moon tulee kohta, sitä odotellessa luen Breaking Dawnia hehehe... Jordan on just nyt katsomassa Beyoncen konserttia ihan sikahyviltä paikoilta. Jamie Cullumin The Pursuit on ihana, ilmestyi maanantaina! Join mun teen loppuun just nyt. Siispä sanon cheers jälleen kerran ja vielä vaikka kolmannenkin. C h e e r s ! See you soon!

xxx Elaina Ainomariiia HaiKK (Nathanin versio)