Kello on nyt 8 pm Manchesterin aikaa, mikä tarkoittaa sitä, että mun on pakko pakko pakko olla viimeistään kahden ja puolen tunnin päästä nukkumassa! Eilinen yö meni ihan plörinäks, kun pari kämppistä päätti kutsua pari toista kämppistä tänne meidän soluun, ja ne pari toista kämppistä sattui olemaan ihan vain maailman äänekkäimmät ihmiset. Parkway Gaten surullisenkuuluisat ovensaranatkaan eivät oikein auttaneet asiaa. Skriik skriik bäng bäng. Olin mennyt "nukkumaan" siinä kahdentoista aikaan yöllä, unta sain kepeästi noin kello kolme. Aamulla herätys Northerniin kello 7:25, top of the morning to you!
Koulussa onnistuin oleen itse asiassa hyvinkin hereillä (pakko, kaksi tuntia Mrs McDonaldia, hyrrr), mutta kun sitten koulun jälkeen sain laahustettua pieneen kotihuoneeseeni ruokaostosten kera, iski aikamoinen väsymys. Niin, eikä netti lähtenyt toimimaan; jouduin taistelemaan johtojen ja network connectionejen kanssa suunnilleen tunnin verran. Elämäni filmirulla alkoi jo vilistä silmissä, kun kuvittelin opiskelijaelämää ilman Facebookkia... Mutta hallelujah, lähtihän se netti sitten lopulta toimimaan, ei hajuakaan kyllä miten! Oon vaan niin nero. Heh.
Koulussa saatiin taas tosiaan kuunnella rakkaan rehtorimme valitusta sekä I.P.S.-tunnilla että balettitunnilla, onneksi päivään mahtui myös Suarezin nykäriä ja vapaa venyttelytunti, ah! Balettitunnilla sain kyllä ihmeekseni McDonaldilta myös kehuja hyvästä kolmannen arabesquen linjauksesta käsissä, ja paransin kuulemma myös ryhtiäni ekassa asennossa, kun osasin korjata lantioni asentoa oikein. Jee! Pientä kehitystä siis havaittavissa.
Mutta kiva oikeesti, kun päästiin päivän päätteeksi venyttelytunnille... Tunnin loppuvaiheilla, kun kaikki oli perinteisesti joko liian väsyneitä tekeen mitään tai liian ylienergisiä pysyyn paikallaan, yksi meidän ryhmän japanilaisoppilaista, Rie, alkoi pyöriä fouette-piruetteja kärkitossuilla ihan hullun nopeesti ja aivan täydellisesti, ja me muut siinä sitten katseltiin leuat jossain päiväntasaajan tienoilla. Sitten Chiori alkoi tehdä aivan uskomattomia Kitri-hyppyjä, toinen jalka joka kerta päähän osuen, hehe... Siihen ei suinkaan vaadita taipuisaa selkää tai vaihtoehtoisesti olematonta selkärankaa, heh. Myös Stephanie Hong Kongista ja Mika Japanista teki kaikkia ihania balettisysteemejä siinä tunnin lopulla, ja kaikki me muut tietty hurrattiin ja taputettiin hirveesti, ne oli kyl aika uskomattomia. Siihen pyrimmä siis!
Nyt alkaa ajatukset vaeltaan jo jossain ihan muualla, aivot täynnä unihiekkaa. "Tänään mennään sit ajoissa nukkuun" on ehkä kulutetuin fraasi meidän tanssioppilaiden keskuudessa. Hyvin harvoin ollaan siinä onnistuttu...
Niiiin, käytiin katsomassa Fame viikonloppuna, eikä se ollut niin hyvä kuin odotin. Näyttelijät eivät oikein osanneet näytellä, elokuvassa oli liian vähän tanssia, ja oikeastaan kaikki hienot kohtaukset oli laitettu leffan traileriin. One of them movies... Ihanaa Fame-biisiäkään ei ollut osattu hyödyntää kunnolla, no fancy dance scene to it or anything... Remember my name kuitenkin, saan näin hienosti kyseistä biisiä quottaamalla muodostettua vahvan koheesion tämän äärimmäisen koherentin blogitekstin otsikkoon, jejee! :D All's well that ends well!
Lisää kuulumisia ensi kerralla, cheers!
xoxo Elina
maanantai 28. syyskuuta 2009
torstai 24. syyskuuta 2009
GISELLE ja muuta kivaa
Voiko ihmistä väsyttää näin paljon, oikeesti...? Nyt on takana torstaipäivän nykäri-, draama-, baletti- ja jazztunnit ja olo on sen mukainen: jalkapohjia särkee, uni-flu päällä (Manchesteriin kaikkialta maailmasta kerääntyneet yliopisto-opiskelijat on kaikki nuhassa nyt, siksipä me kaikki tanssioppilaatkin sairastetaan kovasti), kädet on niin väsyneet, että suorastaan ihmettelen kuinka mun sormet jaksaa painella näitä läppärin näppäimiä, ja mitä vielä... Pebalihakset kipeinä, juu. Oon vielä suhteellisen hyvin pärjänny tän ainaisen selkäongelmani kanssa, eikä oikea nivunenkaan oo tuottanu lähes yhtään ongelmia, for that I'm very grateful. Jossain vaiheessa kyl haluisin etsiä käsiini hyvän (ja halvan haha) fysioterapeutin, joka vois auttaa mua kontrolloimaan vatsa- ja kylkilihaksiani entistä enemmän selän suojaamisen vuoksi. Voi, kunpa joskus taas voisin tehdä kunnon taaksetaivutuksia ilman kipua siinä yhdessä pirun nikamassa (tai rustossa nikamien välissä...Whateva).
Eilen oltiin katsomassa muutaman tanssikaverin kanssa English National Balletin Giselle läheisessä palace Theatressa. Oon nähny Gisellen Suomen Kansallisoopperan baletin esittämänä viime keväällä, nyt oli kiinnostavaa vertailla balettien eroja ja yhtäläisyyksiä. ENB:n Giselle oli hyvä, vaikka olisin kyllä ehkä toivonut hieman enemmän tunnetta tanssijoilta... Itse Giselle oli tooooosi hyvä, prinssistä en oikein tykännyt, sen tekniikka ja esiintyminen ei vetänyt vertoja muille, mutta ooooo, corps de ballet eli balettikuoro oli kyllä paras! Tarkat ja samanaikaiset liikket ja ihanat ryhmäkoreografiat. Niistä muistui mieleen viime vuoden kesän tanssikurssit Helsingin tanssiopistolla, kun itse opettelin samoja koreografioita, oi niitä aikoja... Vaan ihana baletti-elämys, made me wanna try even harder to become a better dancer!
Oi että, rakastan oikeesti Miss Rowlandsin balettitunteja! Tänään oltiin isossa salissa ja oli "vapaa tunti" eli ei tarvinnut tehdä mitään ennalta määrättyjä jäykkiä syllabus-sarjoja, vaan Miss R:n tekemiä. Ja Miss R:n miesystävä oli pianistina, paras säestäjä ikinä oikeesti! Se soittaa aina aivan ihania biisejä, uusia ja vanhoja pop-biisejä ja tietty pianoversioita balettimusiikeista, sit aina aika ajoin se intoutuu laulaan, haha! Tänäänkin loppukiitoksissa soi "I don't wanna miss a thing", ja se laulo ihan fiiliksissä meille, ai että. Ja me oppilaat naurettiin. Miss R sanoi (nauraen, thank god) että meidän ei pitäis rohkaista sitä käyttäytyyn hassusti tai mitään, mut minkäs teet... Se on niin ihana, heh! :D
Jaahas, kohta meen syömään eilistä spaghetti bolognesea (kyllä vaan, äiti ja muut epäilijät, onnistuin tekeen aivan täydellistä -krhm- tomaattijauhelihakastiketta spagetin kanssa, how do u like me now)! Sit Mathilde ja Lucy tulee myöhemmin illalla katsomaan So You Think You Can Dance-jaksoja mun kämppään, jejee! Yleensä mä oon aina se, joka viettää kaikki illat muiden tanssijoiden asunnoissa, kerrankin näin päin siis. Sitä paitsi, en edes jaksais varmaan kävellä tohon hissille näiden yliväsyneiden jalkojeni kanssa. Ai niin, pitäis kuitenkin jaksaa kävellä jääkaapille. Pahus, (kerrassaan mainiot aivot pilalla - pakollinen Rautajätti-quote).
Huomenna PERJANTAI!!! Se tarkoittaa a) partyparty b) lepolepo c) sleepsleep d) FAME! Ihanaa ihanaa. Ensin pitää vaan selviytyä Mr. Carpenterin jazzista, jonkun toisen misterin laulutunnista ja Miss Dickinsonin RAD-baletista, piece of cake. As if...
G2g, ttyl!
xxx E
Eilen oltiin katsomassa muutaman tanssikaverin kanssa English National Balletin Giselle läheisessä palace Theatressa. Oon nähny Gisellen Suomen Kansallisoopperan baletin esittämänä viime keväällä, nyt oli kiinnostavaa vertailla balettien eroja ja yhtäläisyyksiä. ENB:n Giselle oli hyvä, vaikka olisin kyllä ehkä toivonut hieman enemmän tunnetta tanssijoilta... Itse Giselle oli tooooosi hyvä, prinssistä en oikein tykännyt, sen tekniikka ja esiintyminen ei vetänyt vertoja muille, mutta ooooo, corps de ballet eli balettikuoro oli kyllä paras! Tarkat ja samanaikaiset liikket ja ihanat ryhmäkoreografiat. Niistä muistui mieleen viime vuoden kesän tanssikurssit Helsingin tanssiopistolla, kun itse opettelin samoja koreografioita, oi niitä aikoja... Vaan ihana baletti-elämys, made me wanna try even harder to become a better dancer!
Oi että, rakastan oikeesti Miss Rowlandsin balettitunteja! Tänään oltiin isossa salissa ja oli "vapaa tunti" eli ei tarvinnut tehdä mitään ennalta määrättyjä jäykkiä syllabus-sarjoja, vaan Miss R:n tekemiä. Ja Miss R:n miesystävä oli pianistina, paras säestäjä ikinä oikeesti! Se soittaa aina aivan ihania biisejä, uusia ja vanhoja pop-biisejä ja tietty pianoversioita balettimusiikeista, sit aina aika ajoin se intoutuu laulaan, haha! Tänäänkin loppukiitoksissa soi "I don't wanna miss a thing", ja se laulo ihan fiiliksissä meille, ai että. Ja me oppilaat naurettiin. Miss R sanoi (nauraen, thank god) että meidän ei pitäis rohkaista sitä käyttäytyyn hassusti tai mitään, mut minkäs teet... Se on niin ihana, heh! :D
Jaahas, kohta meen syömään eilistä spaghetti bolognesea (kyllä vaan, äiti ja muut epäilijät, onnistuin tekeen aivan täydellistä -krhm- tomaattijauhelihakastiketta spagetin kanssa, how do u like me now)! Sit Mathilde ja Lucy tulee myöhemmin illalla katsomaan So You Think You Can Dance-jaksoja mun kämppään, jejee! Yleensä mä oon aina se, joka viettää kaikki illat muiden tanssijoiden asunnoissa, kerrankin näin päin siis. Sitä paitsi, en edes jaksais varmaan kävellä tohon hissille näiden yliväsyneiden jalkojeni kanssa. Ai niin, pitäis kuitenkin jaksaa kävellä jääkaapille. Pahus, (kerrassaan mainiot aivot pilalla - pakollinen Rautajätti-quote).
Huomenna PERJANTAI!!! Se tarkoittaa a) partyparty b) lepolepo c) sleepsleep d) FAME! Ihanaa ihanaa. Ensin pitää vaan selviytyä Mr. Carpenterin jazzista, jonkun toisen misterin laulutunnista ja Miss Dickinsonin RAD-baletista, piece of cake. As if...
G2g, ttyl!
xxx E
maanantai 21. syyskuuta 2009
Normaali maanantai Northernissa
Kolmas maanantaipäivä NBS:ssa takana, uskomatonta... Aika kuluu niin nopeesti! Kohta onkin jo half term/reading week/drinking week, heh, jolloin Katri from Finland tulee tänne Manchesterin trooppiseen kyläpahaseen, jee! (Asukkaita keskusta-alueella siis kaksi kertaa niin paljon kuin Suomen Mansessa, suur-Manchesterissa taas on vähän päälle 2,5 miljoonaa asukasta. This city never sleeps!)
Koulupäivä alkoi perinteisesti noin puolen tunnin warm up-sessionilla, tänään ei ollu musiikkina Pitbullia tai Black Eyed Peasia niinkuin joinain aiempina päivinä, höh. No, siinäpähän kuitenkin pompittiin ja tehtiin vatsalihasreenit ja muutamat punnerrukset, ja sitten ykkösvuoden ykkösryhmällä (that's me!) oli vuorossa I.P.S.-tunti, lyhennys tulee sanoista Integrated Professional Studies. Vähän niinkuin opon tunti sillä erolla, että tätä tuntia meille pitää joka maanantai koko koulun rehtori Mrs. McDonald... Tässä vaiheessa iho nousee kananlihalle ja kylmänväreet riipii selkäpiitä. Jos kiltisti sanotaan, koulumme rehtori on nimittäin hieman ankara nainen. McDonald pitää meille ykkösluokkalaisille myös yhden balettitunnin viikossa, ja noilla tunneilla kaikki on oikeesti kuin seipään nielleitä... Jos ei muista joitain tanko- tai keskilattiaharjoitusta täydellisesti, voi varautua kamalaan piikittelyyn ja paheksuntaan koko lopputunnin ajaks. Kaiken sen piikittelyn McDonald tekee kuitenkin valloittava hymy kasvoillaan, mikä ei kuitenkaan tunnu yhtäään sen mukavammalta, kuin jos hän huutais pää punaisena.
I.P.S.-tunnin jälkeen oli vuorossa Mr. Suarezin -tai Fuarezin... Don't ask. - nykytanssitunti, se oli iiiihanaa, as usual. Tykkään tosi paljon Suarezin sarjoista, ne on tosi liikkuvia, liikkeet nivoutuu toisiinsa tosi sujuvasti ja liikekieli on maanläheistä. Ja hiki tulee.
Nykärin jälkeen taisi koittaa lunch break, olin tilannut kahviosta etukäteen pastaa tomaattikastikkeella, nami. Ruokailun jälkeen koitti tuo pahamaineinen Mrs. McDonaldin pitämä ISTD intermediate-balettitunti. Sitten olikin enää stretch and tone-tunnin vuoro, väsymys... Siinä oli tiivistettynä normipäivä Northern Ballet Schoolissa. :)
Anni tuli äsken meseen, gotta go! :)
Elinor/Elena/Elina/E-liiiina
Koulupäivä alkoi perinteisesti noin puolen tunnin warm up-sessionilla, tänään ei ollu musiikkina Pitbullia tai Black Eyed Peasia niinkuin joinain aiempina päivinä, höh. No, siinäpähän kuitenkin pompittiin ja tehtiin vatsalihasreenit ja muutamat punnerrukset, ja sitten ykkösvuoden ykkösryhmällä (that's me!) oli vuorossa I.P.S.-tunti, lyhennys tulee sanoista Integrated Professional Studies. Vähän niinkuin opon tunti sillä erolla, että tätä tuntia meille pitää joka maanantai koko koulun rehtori Mrs. McDonald... Tässä vaiheessa iho nousee kananlihalle ja kylmänväreet riipii selkäpiitä. Jos kiltisti sanotaan, koulumme rehtori on nimittäin hieman ankara nainen. McDonald pitää meille ykkösluokkalaisille myös yhden balettitunnin viikossa, ja noilla tunneilla kaikki on oikeesti kuin seipään nielleitä... Jos ei muista joitain tanko- tai keskilattiaharjoitusta täydellisesti, voi varautua kamalaan piikittelyyn ja paheksuntaan koko lopputunnin ajaks. Kaiken sen piikittelyn McDonald tekee kuitenkin valloittava hymy kasvoillaan, mikä ei kuitenkaan tunnu yhtäään sen mukavammalta, kuin jos hän huutais pää punaisena.
I.P.S.-tunnin jälkeen oli vuorossa Mr. Suarezin -tai Fuarezin... Don't ask. - nykytanssitunti, se oli iiiihanaa, as usual. Tykkään tosi paljon Suarezin sarjoista, ne on tosi liikkuvia, liikkeet nivoutuu toisiinsa tosi sujuvasti ja liikekieli on maanläheistä. Ja hiki tulee.
Nykärin jälkeen taisi koittaa lunch break, olin tilannut kahviosta etukäteen pastaa tomaattikastikkeella, nami. Ruokailun jälkeen koitti tuo pahamaineinen Mrs. McDonaldin pitämä ISTD intermediate-balettitunti. Sitten olikin enää stretch and tone-tunnin vuoro, väsymys... Siinä oli tiivistettynä normipäivä Northern Ballet Schoolissa. :)
Anni tuli äsken meseen, gotta go! :)
Elinor/Elena/Elina/E-liiiina
sunnuntai 20. syyskuuta 2009
Kiirettä pitää täällä Manussa
Hei vaan lukuisat lukijani (lol)!
Reilu kahden viikon tauko on ollut kirjoittamisessa, voisin nyt kenties ryhdistäytyä ja oikeesti alkaa päivittään tätä blogia. Niin, ja mainostaan ihmisille, että edes kirjoitan tätä, hah.
Kaksi kokonaista viikkoa oon nyt siis viettänyt täällä Manchesterissa, ja huh, kiirettä on pitänyt... Northern Ballet School vie suurimman osan ajastani täällä; koulua on maanataista perjantaihin kello yhdeksästä joko neljään tai viiteen asti, perjantaisin päästään jo jopa kello kolmelta viikonlopun viettoon. Koulupäivien jälkeen illat menee uusien tanssioppilaskavereiden kanssa hengatessa tai yksin sängyssä maatessa. Kroppa on kyllä ollut kaiken treenin ansiosta aika kovilla, nyt parin viikon jälkeen lihakset on onneks alkanu tottua noin neljään tanssituntiin päivässä. Uuuuu, ja vatsalihakset alkaa jo näkyä, haha, meillä on Mathilden ja Lucyn kanssa tavoitteena saada jouluun mennessä upeet six-packit... (Ei tuu onnistuun, mikäli jatketaan samaa rataa syömistottumustemme kanssa, liian paljon ulkona syömistä, not good...!) Oon kyl koittanu olla hyperterveellinen ja syödä ansiokkaasti kunnon lautasmallin mukaan, melkein oon jopa siinä onnistunutkin.
Huomenna alkava viikko on ihanuuksia täynnä: Keskiviikkona mennään tanssiporukan kanssa Palace Theatreen katsomaan English National Balletin Giselleä ja perjantaina Fame tulee ensi-iltaan!! Paljon tanssia luvassa siis, jee! Ihan kuin sitä ei muutenkin jo olis päiväjärjestyksessä riittävästi, heh. Vaan mikään ei ikinä riitä :D
Kohta olis kai tarkoitus käydä katselemassa Manchesterin nähtävyyksiä kavereiden kanssa, mulla vaan ei oo hajuakaan missä/milloin/miten... Mulla ei tosiaan vieläkään oo englantilaista puhelinliittymää, mun pitäis saada vasta ens viikon aikana postissa uus sim-kortti, joten tähän mennessä oon vaan koittanu pärjätä ylikalliilla Suomen liittymälläni, joka ei suostu lähettään kaikkia tekstiviestejä brittiliittymiin. Yhteydenpito pari kerrosta alempana asuviin tanssikavereihin on siis hyvin randomia: joko meen suoraan koputtaan niiden asunnon ovelle (tätä tapahtuu monta kertaa päivässä), koitan lähettää jollekin näistä ihmisistä viestin, soitan jollekin heistä hiiiiiirveän kalliin puhelun, joka kiertää siis Suomen kautta tai sitten menen Facebookkiin ja toivon että joku heistä olisi online. Äksdeesuperlol. Olisiko edes ollut helpompaa saada huone samasta asunnosta heidän kanssaan! Tosiaan Liam, Jordan, Lucy ja Mathilde asuvat siellä kerroksessa kuusi, mä oon yliopisto-opiskelijoiden kanssa kerroksessa kolmetoista (aivan upea näköala koko Manchesterin keskustaan, though!) Nää mun kämppikset on kyl tosi mukavia, ei siinä mitään, tosi mukavaa kyllä saada ystäviä tanssikoulun ulkopuolelta.
Kaiken kaikkiaan oon viihtyny Manchesterissa ja Northern Ballet Schoolissa toooodella hyvin, kaupunki on täynnä ihmisiä ja eri kansallisuuksia ja tanssikoulussa opiskeleminen on IHANAA! Kerron lisää kaikesta mahdollisesta seuraavassa viestissäni sitten, nyt voisin alkaa selvittään tän päivän aikataulua, that's gonna take some energy :D
Cheers!
xx Elina
Reilu kahden viikon tauko on ollut kirjoittamisessa, voisin nyt kenties ryhdistäytyä ja oikeesti alkaa päivittään tätä blogia. Niin, ja mainostaan ihmisille, että edes kirjoitan tätä, hah.
Kaksi kokonaista viikkoa oon nyt siis viettänyt täällä Manchesterissa, ja huh, kiirettä on pitänyt... Northern Ballet School vie suurimman osan ajastani täällä; koulua on maanataista perjantaihin kello yhdeksästä joko neljään tai viiteen asti, perjantaisin päästään jo jopa kello kolmelta viikonlopun viettoon. Koulupäivien jälkeen illat menee uusien tanssioppilaskavereiden kanssa hengatessa tai yksin sängyssä maatessa. Kroppa on kyllä ollut kaiken treenin ansiosta aika kovilla, nyt parin viikon jälkeen lihakset on onneks alkanu tottua noin neljään tanssituntiin päivässä. Uuuuu, ja vatsalihakset alkaa jo näkyä, haha, meillä on Mathilden ja Lucyn kanssa tavoitteena saada jouluun mennessä upeet six-packit... (Ei tuu onnistuun, mikäli jatketaan samaa rataa syömistottumustemme kanssa, liian paljon ulkona syömistä, not good...!) Oon kyl koittanu olla hyperterveellinen ja syödä ansiokkaasti kunnon lautasmallin mukaan, melkein oon jopa siinä onnistunutkin.
Huomenna alkava viikko on ihanuuksia täynnä: Keskiviikkona mennään tanssiporukan kanssa Palace Theatreen katsomaan English National Balletin Giselleä ja perjantaina Fame tulee ensi-iltaan!! Paljon tanssia luvassa siis, jee! Ihan kuin sitä ei muutenkin jo olis päiväjärjestyksessä riittävästi, heh. Vaan mikään ei ikinä riitä :D
Kohta olis kai tarkoitus käydä katselemassa Manchesterin nähtävyyksiä kavereiden kanssa, mulla vaan ei oo hajuakaan missä/milloin/miten... Mulla ei tosiaan vieläkään oo englantilaista puhelinliittymää, mun pitäis saada vasta ens viikon aikana postissa uus sim-kortti, joten tähän mennessä oon vaan koittanu pärjätä ylikalliilla Suomen liittymälläni, joka ei suostu lähettään kaikkia tekstiviestejä brittiliittymiin. Yhteydenpito pari kerrosta alempana asuviin tanssikavereihin on siis hyvin randomia: joko meen suoraan koputtaan niiden asunnon ovelle (tätä tapahtuu monta kertaa päivässä), koitan lähettää jollekin näistä ihmisistä viestin, soitan jollekin heistä hiiiiiirveän kalliin puhelun, joka kiertää siis Suomen kautta tai sitten menen Facebookkiin ja toivon että joku heistä olisi online. Äksdeesuperlol. Olisiko edes ollut helpompaa saada huone samasta asunnosta heidän kanssaan! Tosiaan Liam, Jordan, Lucy ja Mathilde asuvat siellä kerroksessa kuusi, mä oon yliopisto-opiskelijoiden kanssa kerroksessa kolmetoista (aivan upea näköala koko Manchesterin keskustaan, though!) Nää mun kämppikset on kyl tosi mukavia, ei siinä mitään, tosi mukavaa kyllä saada ystäviä tanssikoulun ulkopuolelta.
Kaiken kaikkiaan oon viihtyny Manchesterissa ja Northern Ballet Schoolissa toooodella hyvin, kaupunki on täynnä ihmisiä ja eri kansallisuuksia ja tanssikoulussa opiskeleminen on IHANAA! Kerron lisää kaikesta mahdollisesta seuraavassa viestissäni sitten, nyt voisin alkaa selvittään tän päivän aikataulua, that's gonna take some energy :D
Cheers!
xx Elina
Tilaa:
Kommentit (Atom)